Pari mukavaa päivää takana kaikkien kummiflikkojen kaa! <3

Touhukkaat, mutta onnelliset päivät..

Maanantaina olin Iinan ja Siljan kaa liikennepuistossa touhuamassa ja syömässä heidän tekemiä hiekkaleivoksia, vatsa melkeen räjähti kun sieltä lähdettiin, niin täynnä olin heidän herkkuja..:)

Tiistaina klo 8.05 sain Siljalta viestin: "silja täs moi tuu vartii vaille 9.SUURINPIIRTEIN(:

Puolelta hän soitti ja kysyi missä mä oon, sanoin olevani matkalla jo.

Klo 8.43 soi puhelin ja taas kysyttiin missä mä oikeen oon, kerroin olevani Ihodessa. Tytöt juoksi laukut kainalossa mua vastaan ja huusi ilosta että mennään jo, mennäänn jo!

Tarkistin laukut ja kyselin pari kysymystä.. Auto starttasi klo 9.05 kohti Nokiaa.

Kiva autoreissu! Tytöt tahto kuunnella Haloo Helsinkii ja PMMP:tä, siellä me kaikki kolme lauleltiin..

Päästiin Nokialle, sen jälkeen Piitu ei enää saanutkaan hetken rauhaa tytöiltä. Ihanasti ja hellästi tytöt hoitivat, juttelivat ja silittelivät. <3

Tiistaina käytiin kahdessa eri puistossa, uimassa, kaupassa ja Tampereen keskustassa. Puuhaa riitti ja kun yhdeksän jälkeen mentiin telttaan rauhottuun niin energiaa riitti vielä silloinkin. Kympin jälkeen tytöt nukahti mun molemmin puolin.

Aamulla herättiin 7.30 siihen kun telttamme katolla oli lepakko, kivan jännää katsella hänen jalkojaan ja siipiään. Tutkimme myös kun monet kymmenet sääsket parittelivat sisäkankaan ulkopuolella.

Tytöt eivät meinanneet millään malttaa odottaa Piitun heräämistä..

Aamiaisen ja aamutouhujen jälkeen lähdimme Ideaparkiin etsimään Siljalle ekan koulupäivän kouluvaatetta ja penaalit sekä kynät.

Siljalle oli tärkeää saada juuri multa ekan koulupäivän mekko.

Kotiin välipalalle ja jäätelölle sitten Suvin luo ja tallille.

Tytötkin tykkäsivät Lilasta. :)

Vähän heitä jännitti mennä niin korkean hevosen selkään mutta sinne he vaan kipusivat. Hauskat kuvat saatiin kun tyttöjen jalat eivät ees ylettyneet satulahuovan reunalle..:)

Iina söi koko päivän niin reippaasti että mä olin todella ylpeä hänestä! <3

Illalla taas uni maistui ja nukkumattikin saapui jo ennen kymmentä.

Aivan ihanaa nukkua pitkästä aikaan jonkun vieressä, he saivat mut kaipaamaan unikaveria, kainaloa jonne käpertyä päivän päätteeksi.

Toivottavasti te joilla sellainen on niin osaatte häntä arvostaa ja hänelle aina välillä kertoa kuinka kivaa on kun on joku joka odottaa!

Nautin aamuista kun heräsimme teltasta, Siljan toinen jalka mun jalkojen välissä, toinen päällä, välillä kättä naamaan, välillä kädestä kiinni..<3 Iina tunki pyllyä ihan muhun kiinni ja käsi näpersi korvan lehteä..<3 Silmäni kun avoin niin siinä olivat suloiset hymyilevät kasvot jotka katsoivat minuun ja kertoivat kuinka kaunis oon kun nukun! <3

Puhuimme tyttöjen kanssa kaikesta kivasta ja ei niin kivasta. Tiedän että tämä reissu teki tytöille todella hyvää ja mamman luo päästyään he olivat ihan eri tyttöjä kuin esim viikko sitten, ihana nähdä heidät jälleen onnellisina.

On mulla kyllä maailman parhaat kummitytöt!!!! <3 Sain vielä Iinastakin kummitytön kun hän kysyi että Tiia voisitko sä olla mun kummi kanssa? Sanoin hänelle että se olisi suuri kunnia ja oon pitänyt sinua mun kummina jo kauan koska mun ja Kallen mielestä te molemmat ootte olleet meidän molempien kummeja mutta muista että Kalle on sun virallinen kummi ja mä oon Siljan mutta näin meidän kesken niin voimme tehdä sanallisen sopimuksen.. Hän oli tulokseen hyvin tyytyväinen ja antoi halin ja sanoi kiitos! <3

Piitu oli valloittava hymynaama! <3 Häntä ei voi kuin rakastaa! Näin myös Iina ja Silja sanoi kotimatkalla.

Tää lause on Olaville!!!! Tytöt ihmettelivät teltassa että jos kerran Olavi asuu täällä kanssa niin miks me ei nähty sitä kuin ehkä viis minuuttii just ennen nukkumaan menoa?

Muutama kiva kuva matkasta..

Nyt istun bussissa menossa FLOWhun.. Fiilis pitäis olla huipussaan, mut ei se oo.. Pitkästä aikaa itkin tai ei se ees ollut itkua, en tiedä mitä se oli.. Kyyneleet vaan valuivat ja valuivat, mikä ihmeellisintä niin niissä ei maistunut ollenkaan suola, mistä tämmöinen johtuu? Nukahdin kyyneleihin.

Uskon kyllä että syy kyyneliini oli hyvä ja tota mä just kaipasinkin! En oo surullinen, mutta harmittaa että oon menettänyt Kallen mun elämästä kokonaan. Tiedän että tämä ero oli hyvä meille molemmille, mutta se tapa millä se tehtiin niin harmittaa. Kalle oli mulle maailman tärkein ihminen ja oisin halunnut pitää hänet mun elämässä, mutta mä en tarvitse tollaista ihmistä joka pystyy tekeen noin, mä en halua sellaista ystävää joka on tollainen. Tahdon ystäviä jotka arvostaa, rakastaa eikä tahallaan loukkaa mua!

Uskon että kun Helsinkiin pääsen niin fiilikseni nousee. Ensiksi nään Nikon, sitten meen Lauralle ja Oulalle ja sitten FLOWhun. Muutaman ystävän hali ja lasi tai kaks skumppaa niin eiköstä se siitä. :)

Olin muuten Forssassa tossa viime viikonloppuna juhlistamassa Suvia ja oli hauskaa. Hänen vanhempiensa talo oli aivan ihana! Mä lupasin Suvin äidille, Merjalle että kun joskus saan lapsia niin he pääsevät viikoksi sinne järven rannalle hoitoon. Varamummula..;)

Suvin kummitäti oli ihana, kahen minuutin jälkeen hän kertoi kuinka kauniit ja loistavat silmät mulla on, oikeat tähtisilmät. Ihana kuulla taas pitkästä aikaa sekä tuntemattomilta että tutuilta kuin nätti oon, pakko kai se on uskoa..:) En oo saanut vuosiin kuulla tollasia kehuja niin aluksi olin kyllä ihan hämillään että mustako ne puhuu? :D Mutta musta musta! Ihanaa olla näin ihana! :D

Nyt jo on paljon paljon parempi fiilis kun sain kirjoittaa.. 

Viimäset kyyneleet pyyhin nyt ja sitten alan fiilisteleen Arcade Firen musiikin tahdissa..

Mukava ja vauhdikas viikko tulossa, toivottavasti teillekin!

Tiia <3 kummitytöt