Luulin että kaikki olisi jo suht hyvin mun osalta, mutta sitten lähetin Kallelle viestin ja kysyin että mikä sua vaivaa, onko kaikki hyvin, ihmettelen suuresti ettei sua kiinnosta mun vointi.. Hän vastasi että joo tietty kaikki on hyvin! Ei kysynyt musta mitään.. Lähetin että vaikka sua ei vissiin kiinnosta niin kerronpa silti, eilen aamupäivällä eilen töihin lähtöä en päässyt sängystä ollenkaan ylös, itkin koko aamun.. Hän siihen en ees tiennyt että joku voi voida noin huonosti! Ei muuta, ei kysynyt mitään.. Pyysin että hän ottais lauantain vapaaksi ja tulisi perjantaina jo tänne.. Ei kuulemma ota, koska voi menettää asiakkaita.. Ei kai se nyt voi olla kiinni yhdestä päivästä!?
Sitten hän ilmoitti että menee nyt lounaalle, tsau! Ja katosi...
Jep kyyneleitä taas.. Kiitos Kalle! Kiitos välittämisestä!
Ei kai sinne lounaalle nyt sekunnissa tartte lähteä jos me vihdoin keskustellaan ees jostain?!
Ihanaa että hänellä on uusia ihania ystäviä, jotka ovat minua tärkeempiä!
Kunpa sitä kiinnoistais edes hiukan mun elämä! En pysty tajuumaan..
Aika nopeesti jätkästä joka haluaa että kaikilla on hauskaa, tulee noin kylmä mua kohtaan..
Anteeksi että puran tunteitani tänne, tiedän ettei oo kivaa lukea, mutta mun on pakko purkaa niitä jonnekkin.. En pysty oleen vaan hiljaa ja miettiä asioita yksin.. Anteeksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti